Prinsessa raukka.

Eli tällä kertaa päivitän eilisen ja tämän päivän tapahtumia mun omasta prinsessastani. Jotkut saattaa hiukan ihmetellä et hetkonen, sullahan on poikavauva niin miks kutsut sitä prinsessaks. Kyse ei olekaan tällä kertaa vauvasta vaan ensimmäisestä kissastani Nasusta. Joten kaikki ketä ei jaksa kiinnostaa kissoista hömpänpömppä puhuminen niin voi lopettaa lukemisen tähän. Toisaalta... ei tää kovin hömpänpömppää ole, ennemmin vakava ja surullinen asia, mikä kuitenkin loppujen lopuksi pitkän rypeämisen jälkeen koitui parhain päin.

Elikkä minun Nasu, juuri se ihana valkoinen pitkäkarvainen kissa päätti lähteä eilen Ruuruun eli toisen kissani kanssa pihalle. On käynyt joka päivä pihalla max. parin tunnin happihyppelyllä ja aina ollaan avattu ovi jos haluaa pihalle/sisälle. Ongelmaa ei siis ole etteikö kotiin tuo parivaljakko osaisi tai pääsisi.
Kello oli vähän yli 18.00 kun tytöt lähtivät. Menee puoli tuntia, ja Ruuruu palaa kotiin tassuja ravistellen, kun olivat ihan lumiset ja varmasti myös jäässä. Nooh Ruuruu onkin tollain edestakasin juoksija, eli ramppaa vähän väliä tuosta ovesta. Luultavasti olis kauemminkin mut tulee sit aina noin 10-15min sisälle lämmittelemään ja tankkaamaan masun täyteen, ja sit taas menoks. No sitte Juuso tulikin kotiin siinä 19.00 aikaan ja kysyin onko Nasua näkynyt, kun ei ollu tullu. Eipä ollut, mut ei se ollukkaa yhtään huolestuttavaa, sillä oli menny vasta tunti.
22.00 aikaan aloin ihmettelemään kun ei vieläkään neitiä näy, ja yleensä tuohon mennessä olisi jo tullut kotiin. Alettiin sit huudella ja kutsua, mut ei mitään. Myös Ruuruu päätti lähteä etsimään, ja kiipeili puissaki kun pälyili ja etti "siskoaan." Ei kuitenkaan löydetty ja siinä vaiheessa kun kello läheni jo 00.00 Juuso päätti lähteä etsimään kauempaa. Reilu puol tuntii se tuolla pihalla jossain pyöri, mut ei mitään. Aloin ite turhautua jo aika paljon ja päätin ite lähteä ettimää vaikka oonkin kipeänä.
Niimpä vuorot vaihtu, Juuso jäi vauvan kanssa ja minä lähdin seikkailemaan ja tarpomaa hankee. Etin joka ikisen paikan mikä vaan tuli mieleen ja kutsuin koko ajan, mulla oli jopa Nasun herkkupussi mukana mitä ravistelin ja rapistelin mut taas sama vastaus. Ei mitään. 02.00 aikaan Juuso päätti käydä nukkumaan mut ite en pystyny. En saanu unta. Valvoin ja tuijotin takapihalle ja odotin. Kuulin varmasti harjojakin.. Sit kuulin vihdoin oikein, takapihalla oli kissa! Se kiipes kurkkaamaan oven ikkunast ja olin varma et nyt Nasu on tullu kotii. Mut .... se oli naapurin kissa. :( Loppujen lopuks luovutin ja kävin 05.00 nukkumaan.
Vauva päätti sit herätä syömään 05.30 ja Juuso meni syöttämään. Sit Juuso tuleeki herättämää mut ja sanomaan et Nasu tuli. VIHDOIN! :) Olin tähän mennes jo miettiny mielikuvituksen kanssa kaikki vaihtoehdot läpi, et joko on jääny auton alle, kiiveny puuhun, otettu johonki toisee paikkaan sisälle, syötetty ja myrkytetty, ym.....
Menin tietty heti moikkaamaan Nasua ja ensireaktio oli tietenki iloa täynnä kunnes unenpöpperös ja hämäräs huomasin et se on ihan likanen. Aluks luulin et sille on käyny jotain ja oli kuivunutta verta, kun oli siinä kaulan kohdalla ekana jäljet mitkä näin. Sit aloin ihmettelemään sitä hajua. Bensa + öljy + pakokaasu. Täs vaihees olin et mitä hittoo?!.. Yritin ottaa Nasun syliin, mut pelkäs. Siispä otin ruokakupin ja kutsuin neidin vessaan missä niiden ruuat on. Annoin ruokaa ja silloin huomasin. Kissa oli kyynärpäihin asti + maha, niska, kaula ja osittain pää ihan tuon bensa+öljy+pakokaasu -mömmön peitossa! Neiti kuitenki söi normaalisti ja meni sitte nukkumaan, joten päätettii myös ite jatkaa unia kun pikkuherrakin oli saatu samalla syötettyä.
Aamulla Juuso oli todennut et nyt lähtee kissa suihkuu, ja pesi Nasun kissa-shampoolla, joka on valkoisille kissoille tarkoitettu. Pesulla käynti ei auttanut oikeastaan yhtään. Irtolika ja muta oli lähteny mut öljy oli edelleen turkissa kiinni ja käry aivan kauhee! Iltapäivällä sen jälkeen kun olin netistä jonkinaikaa lueskellut niin päätin pestä Nasun uudestaan, ensin astianpesuaineella ja sitten taas shampoolla. Lopputulos oli sama. Turkki oli edelleen öljyssä.

Siinä vaiheessa päätin soittaa eläinlääkärille ja mentiikin samantien näytille. Lääkäri trimmasi turkkia lyhyemmäksi, ja totesi et kannattaa kokeilla vielä jollain aineella mitä autonasentajatkin käyttää käsienpesuun. Myrkytystä ei tullut, eli mitä se öljy loppujen lopuks ikinä onkaan niin ei onneks vaarallista. Ja jos se ei auta niin karvat pois kokonaan.. Kotiin päästyä Juuso lähti metsästämään tätä kyseistä ainetta ja tulikin sitte Korrek-nimisen käsienpesuhyytelö aineen kanssa kotiin. Ja sitte taas pesulle. Levitettii tuo aine ja hierottiin kunnolla, huuhtelu, sitte pesu shampoolla, huuhtelu ja kuivaus föönillä. Valmis. :) Pitkän prosessin jälkeen kissa oli vihdoinkin puhdas! Päässä on vielä vähän öljyä, mut sitä en alkanut nyt pesemään ettei stressaannut liikaa. Kissan päätähän ei sais kastella. Se täytyy kuitenki tuolla samalla aineella pestä, niin ajattelin tehdä sen joko huomenna tai ylihuomenna. Antaa Nasun nyt levätä ja toipua järkytyksestä, väsymyksestä ja kaikista koettelemuksista!

Tällä hetkellä itellä on viimeinki helpottunu olo kun kissa on kotona ja puhdas. Ja vihdoin myös tän reissun jälkeen kehrää.<3 Sitä ei koskaan saada tietää mitä oli käyny, ja mitä ainetta se tarkalleen oli mut johonkin se oli mulahtanut tai sitten oli heitetty esim. likaojaan, mut sitä vähän epäilen. Ei voi tietää. Loppu hyvin, kaikki hyvin. <3 Mulla on nyt myös kunnolla pesty, puhtaalta tuoksuva, hyvin pehmeäksi harjattu ja föönattu kissa, mille on manikyyrikin tehty (kynsien leikkaus ennen pesua on aivan välttämätön!)

Ruuruu oli myös todella iloinen kun kaveri tuli kotiin. :)

Näissä kuvissa tytöt olivat vielä kahdestaan, ennen kuin Herra Hömelö tuli. :)