Kiireellinen(kö)?

Olen joka ikinen päivä tullut tänne bloggeriin, lukenut kaikki uusimmat blogit, ja joihinkin jopa kommentoinut. Olen myös joka ikinen päivä lukenut aina saman tekstin hallintapaneelin yläreunasta: "70 viestiä, julkaistu viimeksi 15.1.2013" Hirvittävää. Se, että on mennyt melkein 2 VIIKKOA kun olen viimeksi kirjoittanut postauksen. On myös säälittävän vähän tuo viestien/postauksien yhteismäärä. ja sehän johtuu avain siitä etten ole kirjoittanut. :D Huuups. Ja ainoana syynä on ollut oma laiskuus, aikaansaamattomuus, ja kaikki muu mikä viittaa mun valintoihin vapaa-ajan suhteen. :D Mulla ei siis ole ollut kiire tai edes "kiire", en vaan kertakaikkisesti ole saanut aikaseksi kirjottaa mitään. Koska joka päivä täällä olen kuitenkin käynyt, niin joka päivä on myös käynyt mielessä et " no nyt voisin alkaa kirjottaa" ja mikä on lopputulos ? EN OO SAANU SANAN SANAA KIRJOTETTUA. Ongelmana ei myöskään ole se, etten tietäisi mistä kirjottaisin. Mulla on nimittäin suunnitteilla joitain ja luonnoksia monestakin postauksesta, joista 2 on toivepostauksia:

• Toivepostaus: Millaiset vaunut meillä on?
• Toivepostaus: Raskausdiabeteksen ruokavalio

  Joten pyydänpä nyt heti alkuun anteeksi siitä, että en ole saanut aikaiseks tehdä edes toivepostauksia valmiiksi! :( Jotain hyvää voin kuitenkin sanoa, en ole niitä unohtanut ja olen edelleen sitä mieltä, että ne aion tehdä! :) Kiitän myös teitä jotka nuo aiheet antoivat, sillä ovat tosi kiinnostavia, ja toinen jopa vastaa terveydellistä elämäntapaa. :)
Okei osittain on saattanut olla syynä sekin, että meillä on vauva, joka tietenki vie paljon aikaa, mutta eihän hänkään aina valvo. :) Nyt kuitenkin yritän panostaa ja ottaa itseäni niskasta kiinni. Petyn myös välillä kun tulen bloggeriin, että mulle ei ole tullut yhtään kommenttia. NO eihän niitä tietenkään tule jos ei uusia postauksiakaan tule, tyhmä minä! :D

Mitäs sitte muuta.. Meillä on tietenki tapahtunu vaikka ja mitä.
Ensinnäkin meidän oma pikku vauvamme täytti eilen jo 2kk !! :))) <3 Iso-pienimies <3 Ollaan opittu tähän mennessä jo tosi paljon.

• Kannatellaan päätä 
• Pidetään yllä täydellistä unirytmiä 
• Ollaan kääntyilty mahalta selälleen 
• Nauretaan ja hymyillään minkä keretään
• Ollaan löydetty kieli, ja leikitään sillä päivittäin
• Osaa myös näyttää kieltä takaisin jos sitä näyttää hänelle.
• Ollaan tajuttu et nakupellenä on kivempaa..
• Syödään noin 160ml-200ml kerralla ja noin 1000ml päivässä.

Pään kannattelu ei ole tietenkää vielä yhtä hyvää kuin vaikka vuoden ikäisellä, mut ei se noilla lihaksilla enään "putoilekkaan". :)

Täydellinen unirytmi on ihana, me käydään noin 21-23 välillä yöunille, ja nukutaan 06.00-06.30 asti, kunnes herätään syömään ja jatketaan unia 09.00 asti. Sitte noustaan ylös, tehdään aamutoimet, syödään, seurustellaan, saatetaan ottaa 10-15min pikku unet ja sitten taas syödään ja mennään 12.00 aikaan päikkäreille pihalle ja nukutaankin siellä 17.30-18.30 asti! Sit taas seurustellaan, syödään, saatetaan torkkua, ja 21 aikaan alotetaan iltatoimet. :) We like! <3

Kieli on tosiaan hauska ja jännä asia. Kun pikkuselle näyttelee kieltä, niin ensin nauraa höhöttää sille ja sitten alkaakin matkimaan! :)

Välillä jos kiukuttaa tai muuten kitistään, esim nälän yllättäessä, niin kun mennään vaippaa vaihtamaan, olo on samantien vallan mainio ja nälkä unohtuu kun vaipat ja vaatteet saa pois. :D

Oon myös nyt innostunut pakkasesta. Olen alkanut käyttämään sitä hyödyksi, ja siksi meillä onkin päivittäin pakasterasioissa ja maitotölkeissä vettä jäätymässä. Teen siis jäälyhtyjä, eli kasailen niistä muurarin tavoin kivoja ja näyttäviä jäälyhtyjä, joihin voikin sitte laittaa kynttilän tai ulkoroihun :) Oon tehny myös kaks jäälyhtyä ämpärillä. :)) Mutta nyt lähen valmistautumaan salkkareihin ja sen jälkeen kenties jatkan bloggausta. ;) 

rv40+0 Laskettu aika!

Ai tänääkö pitäis vauvan syntyä? 
Miks minust ei tunnu siltä? 
Miks lasketaan Laskettu aika jos se osuu päin prinkkalaa ?
Miks nukuin viimeyön taas tosi huonosti? 
Miks Juusost tuntu muutama päivä sitten et vauva tulee syntymään viikonloppuna? 
Miks se siis jo lähetteli alustavia kutsuja varpajaisiin? 
Miks lääkärit sano et vauva voisi syntyä viikonloppuna? 
Osasko ne jotenki ennustaa sen tutkimuksesta, et kuinka valmis synnytykseen? 
Onks muillaki ollu tänä kyseisenä la:na samanlainen fiilis, et sinuu oltais kusetettu?
Miks minuu vaa masentaa ja väsyttää?

Niimpä! Miks miks miks... Ja kukaa ei vastaa. :D

Haluaisin niin jo pikkusen syliin! Olin varautunut aikasemmin, ennen kesää jo, että kun pikkusiskollani on ens maanantaina 18-vuotis synttärit niin olen jo ennen sitä sairaalassa vauva sylissä. Ja että hän tulee sitte kattomaa meitä, eikä juhli synttäreitään niin paljoa.. Mut nyt on suunnitelmat uusina. Eilen oltiin kaupassa tekemässä ISOJA ostoksia tämän päivän bileisii, joista jään paitsi, en vaan halua mennä kirjaimellisesti palloilemaan sinne muiden alkoholia kiskovien joukkoon. Pahinta on ehkä just se ku AINA ennen oon pystynyt juhlimaan pikkusisarusteni synttäreitä ja nyt en. :( Hmmhp, siks toivoin, että olisin ollut niiden aikana sairaalassa niin olisi ollut hyvä syy jättää tulematta. Täytyy vaan nyt toivoa et niitä herkkuja ja syömisii jäis vielä vaikka huomiseks ja sit voisin huomenna kenties mennä sinne puputtamaan lautaset puhtaiks :))

Ärsyttää myös yli kaiken se, että jos lasketaan laskettu aika, niin miks se pitää laskea tasan päivälleen? Tällä hetkellä on nimittäin niin turhautuneen petetty olo, ku oon oottanu 9kk TÄTÄ PÄIVÄÄ, ja mitään ei tapahdu. Okei en odottanu et tapahtuis mitää *hokkuspokkus* -temppua mut edes jotain. Ja olis mieluummin sanonu mulle et "marraskuun lopussa varmaan syntyy" ni olis ollu kivempi :D Ainoa helpotus on et ollaan vast siinä niin sanotussa +/-/0 -tilanteessa eikä siellä +2vko yli -tilanteessa.

Ja juu tosiaan Juuso sai ajatuksen tän viikon alussa, sen sairaalareissun jälkeisenä päivänä et varpajaiset tulee olemaan viikonloppuna tai ens keskiviikkona. Olisko näin? Oishan se hyvä et nyt ku on alustavat kutsutki jo lähetetty ni "bileitten" syyn olis ihan hyvä tulla maailmaan. :D Mut ihmetyttää ku Juuso vaa sano et sil on sellain olo et näin käy! Myöskin lääkärireissul se erikoislääkäriki sano et vauva vois hyvinki syntyä jo viikonloppuna. Se jäikin mieleen, sillä haluaisin tietää, että oliko hän todella tosissaan..

Tää mun masennus ja väsymys johtunee siis tästä epätietoudesta, tosta hirveän masentavasta, synkästä ja sateisesta säästä ja varmaan myös siitä, että viime yö meni taas vaihteeks pyöriessä.. :/

Oma raskaudellinen olo on ollut aika tasanen.
Eilen tuli taas sitä ruskeaa vuotoa, ja lueskelin netistä, että ilmeisesti täällä vaan valmistaudutaan synnytykseen. Mut kuinka aikaseen tuota alkaa tulemaan, vai tuleeko sitä kenties juuri esimerkiksi edellisinä päivinä vai miten ?
Pari tuntia sitten mua alkoi sattumaan mahaan, pyörin vaan sängyssä ku ei mikää asento auttanu.. Sit olinkii nukahtanu ja ku heräsin ni kipu oli hävinny. Tosin se alko sit uudestaan, mut ku nousin ylös ni sit loppuki heti.. Onneks,.. Pistin sen kuitenki sitä ennen syömäni lihapasteijan syyks, koska sattui enemmän oikeastaan ylämahaan eikä selkää/alamahaan..

Eilen sain muuten vihdoin ostettua sen Aventin pumpun, mistä olin haaveillut. Haaveillut siksi, koska en ollut löytänyt sitä heti kaupoista. :) Ajattelin et keittäisin sen tänään tai huomenna ja sitte opettelisin käyttämään, tosin vasta viikonlopun jälkeen alan harkitsemaan itse varsinaista käyttöä! :) Täytyy käydä vaan saunassa tyhjentämässä tissit, jos alkaa tekemään kipeää. ;D

Virkkaukseni etenee, tosin vallan surkeasti ja hitaasti.. Teen surinpiirtein VAAN yhden neliön/per päivä :DD.. Onhan niitä oikean värisiä peittoon hyväksyttyjä neliöitä kertynyt jo huimat 7 kpl !! :D Ja nyt ajattelinki et voisin vaikka tänään yrittää tehdä hiukan useamman. Saa nähdä :)

Raskaustesti Vauva-lehdestä

Sain idean tehdä tämän hauskan raskaustestin EevaMarian blogista. Testin kysymykset ovat siis samoja kuin vauva-lehdessä olevan testin kysymykset. :)

1.Olen syönyt mitä vain, suolaista ja makeaa
No ainakin melkein kaikkea. Thaimaalaiseen ja kiinalaiseen ruokaan tuli hirveä "kammo", enkä voi tälläkään hetkellä sietää edes niiden tuoksua vai sanoisko tässä tilanteessa, että hajua. Pelkästään jopa hapanimelä kastike saa oksennus-refleksin aikaan. Phyi! Ennen siis rakastin ylikaiken näitä ruokia ja nyt en voi sietää edes hajua :'( Kamalaa! Tää kaikki alko heti alkuraskaudessa kun oltiin Thaimaassa, mulla rv6-7 ja siellä alku loma meni ihan hyvin, mut loppuviikosta oli pakko tilata aina vaan pizzaa, pastaa, muuta vastaavaa mahdollisimman erilaista. Eikä nuokaan ruuat oikein maistunu, sillä äiti tietenki tilas kaikkea ihanaa thaimaalaista.. Äiti jopa ihmetteli et miten voin haaveilla suomalaisista ruuista siellä paratiisissa.. :D

Mut onhan niitä himojakin ties mitä! Alkuraskaudessa oli verigreipit, niitä saatoin hakea iltamyöhälläkin kaupasta jos sattui loppumaan. Sit mansikat.. Huh, niitä söin ihan hirveesti! Sitte kesällä tuli himo ranskalaisiin, nam! Yhessä vaiheessa olin käyny mäkkäristä hakemassa alle 2vko aikana 8 big mac ateriaa plussana!! :DDD Siitä siirryttiin viinirypäleisiin, vihreisii ja kivettömii! Sit hmm, samoihin aikoihin myös croissantit ja nutella!! Nyt lähiaikoina on tullut maustekakku ja oboy kaakao.

2.Kahvin tuoksukin on saanut minut voimaan pahoin(tai joku muu haju, mikä?)

Kahvin haju oli alussa paha, ja niin oli myös oikeastaan kaikki muukin. Ja just noi thaimaalaiset ja kiinalaiset ruuat, ja hapanimelä kastike. HYI! Nykyää kahvi tuoksuu ihan ookoolle, ja pystyn juomaan.


3.Voisin nukkua aamusta iltaan

Jep! Tekis mieli nukkua nykyää varsinki koko ajan. Ongelmana nykyää on se et öisin ei tuu enää uni, mut päivisin pitää sit yrittää malttaa nukkuu. Nukkuminen on tosin ollu aina lempipuuhia ;)

4.Suonenvetoa, närästystä ja turvotusta. Kaikkea on ollut

On ollut ja on edelleen.
Yhtenä yönä/aamuna (en tiiä paljo kello oli) alko vetää molemmista pohkeista suonta ja se oli ihan yhtä tuskaa! Juuso luuli jo et nyt lähetää synnyttämää ku kirosin niin paljo, ku ei edes seisomaa nouseminen ja kävely auttanu, tai no se ei ees onnistunu :D mut sit onneks meni pikku hiljaa ohi ja pääsin jatkamaa unia.

Närästys alko heinäkuussa mökillä. Eli noin puolessa välissä raskautta. Mua ei ollu koskaa aikasemmin elämäs närästänyt, mut siellä se sit veneessä alko. Ei onneks oo ollu mitenkää ylipaha, oon todennut et se tulee ja menee, niin kun alkaa närästää, saatan juoda vettä, mut sit vaa annan närästyksen närästää ittensä loppuu ja sit se meneeki ohi. Eli en oo kokeillu mitää renniee tai vastaavaa. Hyvin pärjää ilmanki, vaikka se välillä inhottavaa onki!

Turvotusta on alkanut nyt loppuraskaudessa tulemaan ihan hirveesti ja paikkoi ihan polttelee välil ku on niin tules ja turvoksis! Sauna onneks auttaa. <3


5.Olen tuntenut itseni seksipommiksi
Juu en ole..... Alussa, melkein puoliväliin asti en voinut edes ajatella mitään siihen suuntaan. Saati sitte käytännössä. Alko jo ajatukset ällöttämää ja vei kaikki halut! Mut sit jossain vaiheessa napsahti ton aikasemman vastakohta käyntii, et olo oli ku eläimellä :DDD Ja se ei onneks kestäny kauaa :DD Syksyl alkoki sit normaali vaihe ja edelleen ollaan siinä "vaiheessa". Eli halut on nykyää normaalit. Ja hyvä näin. :D


6.Paino on siirtynyt uusille kymmenluvuille
ON. Mut oon päättäny et kylhän ne sit lähtee ku on synnytys ohi! :)

7.Tunteet ovat olleet pinnassa
Yeap. Ehkä liiankin pinnassa välillä. Jos ei oo saanu sitä mitä haluaa, tai joku on muuten pistäny vastaa tai ottanu päähän ni onhan siin itku tullu.. Nyt ehkä jo pikkuhiljaa helpottanu, mut täytyy koputella puuta etten vaan ala koht itkemää. :D

8.Hyvä äiti imettää pitkään
Ei ole olemassa tilastoja tai määrittelyjä hyvälle äidille. Jokainen tekee niikun parhaaks näkee ja kaikilta ei se imettäminen onnistu. Eikä minusta ole enää normaalia, että lasta imetetään useampi vuosi. Itse aion imettää, mutta en tiedä vielä, että kuinka kauan. Ja että onnistuuko koko imetys.


9.Olen suunnitellut synnytykseni
En. Se menee niiku se menee. Luonto ja lääkärit osaa hommansa, ja luotan siihen.  Turha sitä on alkaa suunnittelemaan. Sitäpaits suunnitelmat tuntuvat muutenki menevän aina jotenki pieleen.

10.Hyvä äiti on kotona pitkään
Tämäkin on mielipide asia, niinkuin imetys. Jokainen on niin kauan kotona kun haluaa. Itse olen suunnitellut lähteväni takaisin kouluun joko ensi elokuussa tai vasta tammikuussa. Sen näkee kun on ajankohtaista.

11.Mummot ohittavat minut suojatiellä
Eip, mut enpä kyl ohikaan pääse.. Hitaasti hyvä tulee! :D Suurin syy hitauteeni on just turvotus mikä pistää jalat tosi kipeiksi, eli ei niinkään liitoskivut tai muut vastaavat.

rv 38+6 Huono päivä. Piste.

Tänään on ollu ihan ihmeellinen päivä.

Eilen tuli valvottua tosi myöhään, sillä uni ei vaan tullut, ja paikat oli tosi kipeät.. Heräsin yöllä muutaman kerran ja edelleen sattu omituisesti joka paikkaa. :o Aamul pyörinki monta tuntia sängyssä kunnes sit meni hermot ja nousin ylös. En kerta kaikkisesti saanut minkäänlaista asentoa et olisin voinu ees hetkeks nukahtaa! :@ Sen takii oonki sit ollu tän päivän ihan väsyny ja turhautunu.. Kelloaki on tullu katottuu monee kertaa, ja taas huomasin ja totesin et hmpppph se tulee vast 18.00 ...
Lisäks maha pitäny ihan ihme äänii koko päivän ja ollu sekasin. Ilman syytä. (Syihin ajattelin siis jos olisin syöny jotain mikä pistää mahan sekasin, mut ku en ees oo .. :o ) Mahaa on myös jomottanu koko päivän sillee inhottavasti, ihan ku olis menkat alkamassa. Myös vauva tuntuu olevan hirveen yliaktiivinen.

Voisko nää olla jotain ihme merkkei et synnytys on oikeesti kohta käynnistymässä ? En tiiä.. Onneks tiistaina saa taas selvyyttä ja toivon et olis tapahtunu viime kertaa nähden jonkilaista edistystä.

No jotain positiivista:
Huomenna alkaa viimeinen viikko ja sit onki se suuri päivä. Laskettuaika! <3

Viikonloppu & rv 36

Noniin, pientä päivitystä viikonlopun kuulumisista.

Perjantai:
Ihan aluksi, perjantaina vaihtu tuo rv 36 käyntiin. :)) Ja siihen se hyvä päivä sitten jäikin.. Nousin ilmeisesti väärällä jalalla, enkä tainnut olla ainut. Meillä oli Juuson kanssa ohjelmassa vaikka mitä, mm. neuvolaan nopea käynti hakemaan ruokailuohjeita raskausdiabeteksen takia ja samalla yhteystietoja, tiedot mistä saan verensokeri mittarin, ym. ohjeita tuohon diabetekseen. Nooh, mulle ei ollu sanottu mitää et kuka mulle ne antaa, sillä oma neuvolatätini ei ollut paikalla, (tekee vaan ma-to). Eipä kestänykkää kauaa ku sieltä käytävän päästä tallustaa eräs +40v. terveydenhoitaja-opiskelija, joka oli jo edellisellä neuvolareissullani seurailemassa/opettelemassa/puhumassa aivan hirveesti kaikkee turhaa.. (en siis tykänny kyseisestä henkilöstä.)
Kun päästiin huoneeseen, se sekoilu alko heti, se nimittäin alko höpöttämään, että "nyt ku meet sinne sokerirasitukseen, ni sit sen jälkee .... blaablaa" Kerkesin tossa vaiheessa onneks se keskeyttämää sen ja sanomaa et "ööh, miehän oon käyny siel jo ja tulin nyt vaa hakemaa niitä ruokailuohjeita ja yhteystietoi.." Siin vaihees oliki rouva-opiskelija ihan ulapal ja pitiki käydä hakemas apua.. Onneks sielt sit tuli yks neuvolalääkäri joka TIESI mikä oli tän kyseisen käynnin tarkotus. Siinä sit puhuttii loppujen lopuks kaikki asiat selväks ja kaikki oli ok, kunnes tää ihana opiskelija toteaa omast ruokailutottumuksest.. " Mä oon ollu nuorempana sm-tason pikajuoksija, ja mun elämäntapoihin ei kuulu ylipaino. Syön nykyää 20% vähemmän ku ennen, siis voitteko uskoo?.. blaa blaa..." Ja arvatkaa vaa et alkoko vituttaa..... MUN ELÄMÄNTAPOIHINHAN KUULUU YLIPAINO JA TARKOTUKSEL OON ITTENI LIHOTTANU... Hohhoijaa.. Ei vissii oikee tajua et eri ihmisii tarttuu eri tavalla ne ylimääräset kilot, ja niihin ei välttämättä voi aina vaikuttaa. Onneks meil asiakkail on oikeus valittaa ;) Ja jotenki toivon ettei se koskaa valmistuis :DD Ja ton alkusähläyksen + itsensä kehumisen lisäks se pölpötti vaikka ja mitä ja Juuso oli suoraa sanoen täysin kyrpiintyny, ku sen olis pitäny keretä töihin kertomaa sairaslomasta ym.. Eikä tän ihanan ohjeittenhaku-reissun pitäny kestää ku n. 15min ni kesti sit sen 1,5h :)) HUOH!! Ja nyt se jäi sinne toivomaa et pääsis mun ens neuvolakäynille viel mukaa, eli ens keskiviikkoon.. (tekis mieli jättää menemättä ku sillon mun oma neuvolatätiki on lomalla, mut saa nähä.)
Tän ihanan reissun jälkee mentii Pentikille, ja siihen samalla kahville ku siel on ollu aina kaikkee ihanaa, mut sit tuli ihan hirveä olo.. Hyvä etten purru hampait huulesta läpi ku pidätin itkuu ku tajusin etten halunnu mitää, en kahvii, en suolasta, en mitää! Ja nälkä oli kuitenki kova. Väkisin sit otin siit pillimehun.. ja join sen pöydäs samal ku pidätin itkua ja luin lehteä ettei kukaa, edes Juuso olis tajunnu, että on paha olla. Sieltä sit mentii takas keskustaan ku Juusolla oli viel ortopedi. Jäin autoo odottamaan ja samantien aloinki sit itkemää.. Itkin sen koko ajan ( n. 40min) kun Juuso oli poissa. Alko tuntumaa niin pahalta kaikki, varsinki sillä hetkellä oma paino .. Se ei oo koskaa minuu haitannu, tosin oon aina ennen ollu täysin normaalipainoin ja nyt painan ku mikäki sotanorsu. (puolet enemmän tullu kiloja raskaudessa, mitä mun kokoiselle pitäis tulla, eli nyt tullu 22kiloo !!! ) :/
Kun päästii sit vihdoin kotii, klo 14.00 aikaan, niin vaihdoin samantien lenkille ja kävelinki 50min lenkin, supisteli välillä, mut ne ei mua siin vaihees kiinnostanu. Itkin taas, puoleen väliin lenkkiä kunnes en enää jaksanu/kyenny. Kotii päästyä Juuso yritti tentata mikä mulla on ja mikä harmittaa, mut en pystyny puhumaan, kävin vaan nukkumaan. Nukuin, nukuin ja nukuin.. ( Ja joo, ton lenkin jälkee oli paikat ihan kipeenä, ei pystyny ees asentoa vaihtamaa.) Noo sit muutaman tunnin unien jälkee heräsin, nälkään,... menin keittiöö, mut ei tehny mitää mieli, joten palasin sänkyy ja makoilin siellä, itkien.. Olo oli ihan hirveä! N. 9-10 aikaan Juuso tuli sit siihen ja saatii osittain puhuttuu, ja muistaakseni en sen jälkee enää itkeny, ja pääsin jopa syömää. Ja sit eipä menny kauaa ku käytiiki nukkumaa.. Huh mikä päivä sanon minä!

Lauantai:
Seuraava päivä meniki paremmin, sanoisko jopa Normaalisti. :D Siivoiltiin, tehtii pihahommia, kotiruokaa, äiti tuli käymää ja stekkaamassa äippäpakkauksen, ym.. Ja päivä meni tosi nopeesti! Saunassaki olis pitäny käydä, mut jotenki kaiken ahertamisen jälkee ku oli kuluttanu sitä energiaa ni ei tehny mieli, joten kateltiiki vaan telkkarii ja löhöiltii.

Sunnuntai:
Toinen normaali päivä. Nukuttii pitkään, oltii aamupalan jälkee vähä tööt, kunnes keksittii et vois lähteä lenkille.. Lopputuloksena päätettii sit lähteä läheiseen venerantaa, mut matkalla iskä soittiki sit ja keksin et kävellää niille. Ja niin tehtii. :)
Matkaa oli semmoset 5km, melkeinpä suoraa asfalttii koko matka. Jossain vaiheissa alko sit taas supistelee, mut vauhdin hidastaminen/ hetkellinen pysähtyminen autto. Sit keksittii et meil on puhelimet, ni otetaa matkal kaikkii kivoi kuvii. Ja jopas nopeutti tahtii ja sai energiaa :)) Teki mieli jopa juosta, mut sit aina muistin et ehkei kannatakkaa ku oon viimesillää raskaana. :D Unohdin siis välillä kokonaa olevani raskaana! Oli niin vapauttava olo lenkkeillä ihanassa ilmassa, ihanassa seurassa, tekemässä ihania asioita, eli ottamassa kuvia ihanasta syksyisestä luonnosta. Ihanaa :D Sit yhtäkkiä oltiiki perillä ja matkaan oli menny 1,5h. Ja ainoastaan kävelyn jälkee huomasin, että oikea jalka oli kipeytyny polven takaata. Ja on edelleen kipeä. :( Juotii sit kahvit ja pelattii hetki Wii:tä, kunnes iskä lähti heittämää meit sit takasin, ei onneks tarvinu enää kävellä. :D
Loppuilta ja yö meniki leffoi katellessa, ( uni tuli vasta n. 4 aikaan yöllä.. :o ) Nukahtamisen jälkee heräsin muutamiin supistuksiin, ja niitä on nyt tänäänkin tullut, voimakkaampia siis kun aikasemmin, mut ei kuitenkaan kovin kipeitä, vaan enemmän epämukavii ja hiukan vihlasee. ( ennen oli siis vaan, että ihan ku olisi vatsalihaksia jännittäny.) Täytyy nyt seurailla miten jatkuu ....

Huomaa hyvin miten aikaa tosiaa meni, ku kerkee kuvissaki pimentymää. :)) Tosin onhan se talvi kovaa vauhtia tulossa! Tänään käytiin hakemassa paljon tulppaanien sipuleita ja lintulauta. Mut oli kerenny tulla jo pimeä, niin ylihuomisen ohjelma onkin jo tiedossa niiden takia, huomenna autokoulun liukkaalla radalla 2-vaihe + jotain teoriaa siihen liittyvänä. :) 

Ainiin muuten viel tästä päivästä. Sain tänään siis sen verensokeri mittarin ja mittasin sitte siel aluks kokeiluna, sitte nyt oon kotona kerran "päivällisen" ennen ja jälkee. Ja mulle tuli sellain olo niitten lukemien perusteel ettei mul mitää raskausdiabetestä ees oo! Testi lukema oli ennen välipalaa 5,5 ja oli kuulemma ok. ( Olin juonu fantaa just ennen, ja se oli nostanu sit tän "korkeeks".) Nooh sitte ennen ruokailuu ku mittasin ni tuli 3,7(raja 5,5) ja 1h ruokailun jälkeen VAAN 4,8 (raja 7,8) Ja diabeetikoil sokerit on yleensä just koholla, mut eipä noi oo ees lähellä kohonnutta! Eli en ymmärrä.. Mittailen täs nyt tänää viel yhet arvot ja sitte tän viikon ja jos on edellee tollaset normaalit ni täytyy kyl sanoo neuvolas et mitäköhän hittoa minuu on peloteltu raskausdiebeteksel ku ei nää lukemat semmoselt vaikuta. Ne tais juottaa vissii vähä liikaa sitä litkuu siel sokerirasitukses.. Tai sit se oli ihan liian vahvaa mulle.. :D

Ja tulipas pitkä teksti!! HUH. :D

Maanantai on aina maanantai

Niimpä, päivän tylsin päivä! Odotin perjantaista asti, että tulisi maanantai, ei siksi että pidän siitä päivästä vaan siksi että:

• Posti ei kulje viikonloppuisin
• Juuso on töissä, joten jouduin olemaan yksin
• Kaupat eivät ole yhtä hyvin auki..

Mutta, odotin turhaan...

Joten nyt se maanantai vihdoin on, tai onneks on jo kohta ohi.. Tajusin siis jo heti aamulla et nonniii, eipä tää päivä tuu olemaa kyl kiva. Aamulla, ennen herätyskellon soittoa heräsin, ylläri ylläri vessaan, ja kävin sit takasin makoilemaan hetkeks.. ( Okeei, saatoin muutaman pasianssin puhelimella pelata.. :D ) Noo sit ku herätyskello soi, niin ilmotin Juusolle saman tien, että haluan croisantteja.. Nooo Juuso oli tietenki niin unenpöpperös ku just heränny et ihmetteli vähä mun ilmotusta, ja alko vaan vitsailee.. Mie tietenkää en ymmärtäny sitä silloin, niin vähä suutahdin ja kävin sit peiton alle, hiljaa tihrustamaa pientä itkuu.. ( Peiton alle siks, ettei Juuso näkis ihan jokaist mun itkuparkukohtausta :DD ) Tosin sit nukahinki sinne, ja heräsin muutaman tunnin päästä.. Ja Juuso oli siis ollu jo hereillä tän ajan. Heräsin tarkallee viel siihen ku Juuso tuli sisälle, ku oli käyny hakemassa pikku-kisun kanssa postia.. Ja sieltä ku ei tullu sitä mitä halusin/odotin (=äitiyspakkaus-kirjettä taai H&M:n tilausta) niin aloin vaan raivoamaa ja itkemään,... Sit kuitenki rauhotuin ku totesin et on maanantai, ja ois pitäny arvioida jo etukätee et maanantait on aina perseest.. :D Jaaaa sit ku tajusin ettei mul vieläkää ollu niit croisanttei raivostuin uudestaa, ja sama itkukohtaus yllätti... taas.. Täs vaihees Juuso sit onneks tajus et taidan olla tosissaa niitten vaivasten croisanttien suhteen, nii päätti sit lähteä hakemaa niitä. Ja sit ku vihdoin sain ihanat, tärkeet, ongelmalliset pikku croisantit, ni olin vihdoin tyytyväinen. Kahvin suhteen kävi taas toinen juttu... :D Yritin olla ilmeisesti jotenki hauska, MITÄ EI OLIS PITÄNY, sillä kun Juuso halus olla ystävällinen ja kysy otanko kahvia vai kaataako pois, ni vastasin vaa et "Iiiiiiiihan sama, tee mitä haluut" Ja se tietenki kaato ne pois.. VÄÄRIN. Raukka sai taas mun raivoamiset niskoille, tosin onneks sitä ei ne "pelota", nauro nytki vaa et "omapa oli vikas ku vastasit sillee.." Ja tottahan se oli. Siin tais olla mun "iloinen" aamu.. :D

Päivä on menny sit sisäl ollessa, ulkona nimittäin ollu niin inhottava sää :( Täytyy toivoo et huomenna olis parempi sää! :) JA PAREMPI PÄIVÄ! :DD

Nouvelle Vague - Ever fallen in love

The Foundations - Build Me Up Buttercup

Tässä vielä muutama kappale mitkä sai sitte olon vähän pirteämmäks :)) Jaaaa nyt oottelenki vaa murmelia kotiin töistä. 

Äitiyspakkauksesta

Hmmm aah, miten rakastankaan raskaudesta johtuvia mielialan ja mielipiteiden vaihteluja! :D

Olen siis ollut tähän mennessä KOKO AJAN sitä mieltä, että odotan uutta äippäpakkausta ja pinnistelen Kela:n paperit kourassa viimeiseen asti ennen kuin lähetän ne pakkausta ja äitiysrahaa varten.
MUTTA, kuinkas sitten kävikään ?!
Aloin äsken vertailemaan niitä pakkauksia ja pohtimaan molempien hyviä ja huonoja puolia.. ja nyt oonki tilanteessa + - 0 ...... en osaa siis päättää kumman haluan. APUA!

Toisaalta voisin pysyä ikuisessa motossani, että en ala vaihtamaan suunnitelmia, mut tuntuu tällä hetkellä vaan niin hankalalta.

Siksi nyt laitankin tähän molemmista kuvat ja sanokaa kummassa teidän mielestä on enemmän kivoja asioita! Siinä on myös omat mielipiteeni pakkauksista. :)

Äitiyspakkaus 2011 

2011 pakkaus:

+ Värit kivoja

+ Potkarit kivemmat

- Keltainen "yökkäri" ? aivan hirveä! 

- Makuupussi tylsä kun mikä 

- Lakanat tylsähköt...

Äitiyspakkaus 2012

2012 pakkaus:

+ Tuo uusi laatikko!! <3

+ Makuupussi ja lakanat niin ihanat!! :)
+ Poikavaltainen väreissä, hyvä meille!
+ Vanuhaalari on myös söpö
+ Ruokalappu kiva
- Neulemyssy on aika outo!
- Oranssit potkarit aika "räikeet" pienelle