Näytetään tekstit, joissa on tunniste raskausdiabetes. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste raskausdiabetes. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Toivepostaus: Raskausdiabetes ja ruokavalio

Raskausaikana mulla todettiin raskausajandiabetes. Aluks mulla ei ollu mitää tarvetta mennä sokerirasitukseen, mut sit kun painoa vaan tuli, tuli ja tuli, niin päätettiin laittaa varmuuden vuoks lähete. Niimpä kävin siellä ja todettiinki diabetes. Aluks olin ihan järkyttyny, et en voi enää ollenkaa syödä herkkuja, mut eihän se niin sitte ollukkaa!
Minuu ekaks otti tosi paljon päähän se kuinka sanottii et ei sitä, ei tätä, vaan tän verran tota, kerran viikossa vaan tuota... BLAAAH...

Hetken luettuani kaikkia oppaita mitä neuvolasta sain niin aloin päästä jyvälle ruuasta mitä SAA syödä. Hain myös diabeteshoitajalta kynän sokerin mittausta varten ja vaikka aluks pelkäsin sitäkii hommaa (=pistämistä itteensä) niin loppujen lopuks se oli hauskaa hommaa jännätä aina aamulla, ja sit ruokien jälkee et paljo sokerit on. :D Parasta oli tietty se, että mulla ei koskaan mennyt yli sallittujen rajojen nuo sokerit! Ihmettelinki monesti et onkohan mul sittenkää raskausdiabetestä.... 

Perusohjeena diabeetikolle on:
  • Vähän rasvaa sisältävää ruokaa
  • Pieniä määriä useasti päivässä, näin ei pääse sokerit tekemään ylös-alas-ylös-alas reaktiota.
  • Ruokailuaikojen säännöllisyys
  • Vähän sokeria
  • Runsaskuituista ruokaa
Kun syö päivittäin monipuolista ja ravitsevaa ruokaa eli viljavalmisteita, perunaa,
kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä kohtuullisesti vähärasvaisia maitovalmisteita, lihaa, kalaa,
kanaa ja vähän kasvirasvaa pääsee jo pitkälle. 

Noilla ohjeilla pärjäsin hyvin! Sovelsin vain oman mielen mukaan. Ajattelin myös, että noita viljavalmisteita vähennän kunnolla, sillä nehän tunnetusti tuo painoa helposti kun niitä tulee syötyä niin helposti liikaa... Toisin sanoen vaihdoin aamupuuron munakkaaseen, tein kunnon salaatteja pastan, riisin ja perunan tilalle, ja jätin pullamössö herkut vähemmälle. Jep, en lopettanut niitä kokonaan! ;) Annoin itselleni aina 1-2 kertaa viikossa luvan herkutella, sillä muutoin tuo olis varmaan tuntunu ihan hirveeltä pakkopullalta..

Alussa olin tietysti paljon tarkempi, kun ihan lopussa. Ja sen kyl huomasi.. Alkuvaiheessa, eli kun olin n. 2vko tätä ruokavaliota noudattanu, niin paino tippu reilussa viikossa 5kg! Se on aika saavutus :D Loppuvaiheessa paino ei juurikaan enää tippunut, päinvastoin, tuli vajaa 2kg vielä lisää, mut kyllähän se vauvaki kasvaa. ;) Lisäks yritin lyllerrellä paikasta toiseen niin paljo ku pystyin, selkäkivun, liitoskipujen ja harjotussupistuksien avustamana. Pidin sitä lenkkeilynä :D Ja kyl se sit oli ihan kivaaki, siihen asti et lenkkarit mahtu jalkaa... Kiitos ihana turvotus!

Itse antaisin ohjeena muille sen, että älkää ottako niin kovin tosissaa kaikkia ohjeita ja neuvoja mitä saatte kyseisessä tilanteessa, vaan soveltakaa ne itsellenne sopiviksi! Paremmin saattaa jopa onnistua kun tekee ruokavalio muutokset ja liikunnan lisäykset vähitellen. Jos verensokeri on reilusti alle raja-arvon, voi syödä hiukan enemmän seuraavalla aterialla ja vastaavasti jos on hiukan yli raja-arvon niin syö ens kerralla hiukan vähemmän. :) 

Omista ruokailuista vielä loppuun verraten, että aamulla tosiaan söin munakkaan ja joskus lisänä jogurttia, päivällä salaattia tai jos oli esimerkiks tehty perunoita/pastaa ja jotain kastiketta niin otin kastiketta enemmän kun lisuketta. tehtiin myös kastikkeista ruokasampia, esimerkiks tomaatti-jauheliha kastikkeen sekaan lisättiin vielä papuja, oliiveja ja milloin mitäkin. :)

Kopsasin vielä tähän loppuun esimerkin päivän aterioista:

Aamupala
- lautasellinen puuroa tai pari viipaletta leipää, joilla sipaisu margariinia ja vähärasvaista leikkelettä
- lasillinen rasvatonta tai vähärasvaista jogurttia, viiliä, maitoa tai piimää
- teetä tai kahvia
- hedelmä tai marjoja tai hilloa puuroon
Lounas
- reilusti kasviksia ja salaattia lautaselle
- 1-2 perunaa tai 1-2dl keitettyä makaronia tai riisiä tai 1-2 dl perunamuusia
- kohtuullinen annos lihaa, kalaa, kanaa esim. 3-4 lihapyörykkää
- lasillinen rasvatonta maitoa tai piimää
- 1-2 viipaletta leipää, jolla sipaisu kasvimargariinia
Välipala
- 1-2 viipaletta leipää, jolla sipaisu kasvimargariinia
- tai pullansiivu tai korppu
- hedelmä tai marjoja tai kiisseliä
- kahvia tai teetä
Päivällinen
kuten lounas tai
- lautasellinen keittoa tai 2-3dl laatikkoruokaa
- lasillinen rasvatonta maitoa tai piimää
- 1-2 viipaletta leipää, joilla kasvimargariinia
- jälkiruoaksi esimerkiksi hedelmä tai kupillinen marjoja
Iltapala
- lautasellinen puuroa maidon tai vähäsokerisen mehukeiton kanssa
- tai pari viipaletta leipää, joilla sipaisu kasvimargariinia ja vähärasvaista leikkelettä
- hedelmä tai marjoja
- teetä tai kahvia

Jokaisella aterialla voi olla reilusti kasviksia.

Toivottavasti tästä saa edes jonkinlaista selkoa, mitä voi syödä kun on todettu RaDi.. :)

tiistai 20. marraskuuta 2012

Kontrollin diagnoosi

Käytiin siis aamulla siinä raskausdiabeteksen takia määrätyssä synnytystapa-arvios uudestaan, ns. kontrolliaika siis, missä katottii miten vauva on kasvanut, miten voi ja miten paikat on valmistautunut synnytykseen. Ja tietty et kuinka lähellä synnytystä ollaan. :) Saatiin myö suusi aika, joka vastaa yliaikaiskontrollia, tosin meille laitettiin se jo rv 41+0, ens viikon perjantaille.

Vauvalla oli kaikki hyvin. Sydänäänet Ok! Kasvanut hyvin, painoarvio tällä hetkellä 3,4kg , meiän pikkupullukka<3 ja on siis sopivan kokoinen ikäisekseen, ei liian iso eikä pieni. Myös sokeriarvot mitä olen kotona mitannut, niin olivat Ok lääkärin mielestä.
Istukka oli ainoa huono asia.... Tai ei varsinaisesti huono tai huolestuttava, mutta huononemassa. Oli siis alkanut keräämään kalkkia itseensä, eli on alkanut haurastumaan. Mut sit erikoislääkäriki tuli siinä käymään ja kattomaan, niin sanoi, että viikon päähän uusi aika ja seurailee vähä et vauveli liikkuu normaalisti. Niin ku tähänki saakka. Ei hätää siis. :) Ja istukkahan lopettaa toimintansa kokonaan vko 43 joten, onhan sil osittain jo syytäki vanhentua ja näyttää vanhentumisen merkkejä. Virtaukset napanuorassa olivat hyvät, ja normaalit, eli vielä ei istukan toiminnan heikkeneminen oo vaikuttanut vauvaan. :)

Mulla paikat olivat pehmenneet ja ulkopuolelta täysin auki ( en tarkallee tiiä mitä sil tarkotetaa...  Eli jos joku tietää, niin saa selventää! :) ) Ja sisäpuolelta vielä synnytyskanava kiinni, mutta lyhentynyt. :)

Erikoislääkäri pyysi varsinaista lääkäriä tekemään sisätutkimuksen "ronskisti", että saisi ärsyttämällä synnytyksen käynnistymään, jottei tarvisi odotella edes sinne seuraavaan kontrolliin ja käynnistykseen. Olis siis parempi et käynnistyis ns. tollee ärsyttämällä/itsekseen. Ja ronskia kohtelua sainkin! :D Teki vähä kipeetäki, tosin olin tyytyväinen, että teki niin..

Lääkärireissun jälkeen mentii viel shoppailee ja käveltii mukavan paljo, kunnes väsähin. Matkalla kotiin pysähdyttiin vielä hakemassa kahvit + vessassa, niin silloin huomasin, että oli tullut hiukan rusehtavaa valkovuotoa. Eikös se ole merkki et taas ollaa lähempänä ? :)) Nyt sen jälkee sitä ei taas ole tullut, mutta matkalla alkoikin sellainen ihana vaihe autossa.. Reilun puolen tunnin ajan ku ajeltiin, niin supisteli tosi ihanasti ja kipakasti (piti ottaa ihan kauhukahvasta kiinni, ja olla jännästi vinossa). Supistuksia tuli vielä tiheeseen tahtiin, ja itsekseni jo iloitsin et täst se lähtee. Mut sit ne loppu ku päästii kotipihaan. :( Supistuksen tuli siis 3-10 min välein. Ja muutassa tuli ihan vedet silmii, ku sattu. :P Nyt kotona ei oo tullu siis noiden jälkee enää yhtää! :/
Ja pistettiin siis viel ylös varmuuden vuoksi :D

  • 16:38
  • 16:42
  • 16:52
  • 16:57
  • 17:01
  • 17:04
  • 17:11
  • 17:16
Toivon ihan hirveesti et ne alkais taas yöllä, tai sit pitää lähtee Juuson kans ajelee jos ne vaikka alkais taas ;D Parast oli se et kipu paheni aina jos alko naurattaa, ja siks yritinki pitää pokkaa, ja hoin itelle et "tää on vakava asia" :DD Ja Juusolla ei pitäny pokka yhtää.. En tiiä mitä naurettavaa niis oli, mut hauskaa oli vaikka tekiki tosi kipeetä! Oon mieki ihmeellinen, ku otan oudoist asioist ilon irti. :DD
Mut jotenki oli niin ihana tunne ku niitä tuli! :)) <3 

Saa nähä kuinka ens yö menee! :) 

RaDi kontrolli osa2.

Nyt ollaan sit matkalla sairaalaan. Ei siis synnyttämään, vaan siihen toiseen kontrolliin. Vähä jänskättää et mitä siel sanotaa ja jotenki toivon et olis sama mieslääkäri ku viimeks, se oli niin mukava. :) Vaikka oonki sanonu nyt etten aio vielä sairaalaan jäädä, ni laukku on silti mukana.. Ja sen suhteen tuli ilmi se naisellinen puoli: laukku niin täynnä ku olla ja voi! :D Mut nyt jatketaa matkan tekoa ja toivon et se käynti olis nopeesti ohi, mul on nimittäin ihan kamala nälkä... :D

maanantai 22. lokakuuta 2012

Viikonloppu & rv 36

Noniin, pientä päivitystä viikonlopun kuulumisista.

Perjantai:
Ihan aluksi, perjantaina vaihtu tuo rv 36 käyntiin. :)) Ja siihen se hyvä päivä sitten jäikin.. Nousin ilmeisesti väärällä jalalla, enkä tainnut olla ainut. Meillä oli Juuson kanssa ohjelmassa vaikka mitä, mm. neuvolaan nopea käynti hakemaan ruokailuohjeita raskausdiabeteksen takia ja samalla yhteystietoja, tiedot mistä saan verensokeri mittarin, ym. ohjeita tuohon diabetekseen. Nooh, mulle ei ollu sanottu mitää et kuka mulle ne antaa, sillä oma neuvolatätini ei ollut paikalla, (tekee vaan ma-to). Eipä kestänykkää kauaa ku sieltä käytävän päästä tallustaa eräs +40v. terveydenhoitaja-opiskelija, joka oli jo edellisellä neuvolareissullani seurailemassa/opettelemassa/puhumassa aivan hirveesti kaikkee turhaa.. (en siis tykänny kyseisestä henkilöstä.)
Kun päästiin huoneeseen, se sekoilu alko heti, se nimittäin alko höpöttämään, että "nyt ku meet sinne sokerirasitukseen, ni sit sen jälkee .... blaablaa" Kerkesin tossa vaiheessa onneks se keskeyttämää sen ja sanomaa et "ööh, miehän oon käyny siel jo ja tulin nyt vaa hakemaa niitä ruokailuohjeita ja yhteystietoi.." Siin vaihees oliki rouva-opiskelija ihan ulapal ja pitiki käydä hakemas apua.. Onneks sielt sit tuli yks neuvolalääkäri joka TIESI mikä oli tän kyseisen käynnin tarkotus. Siinä sit puhuttii loppujen lopuks kaikki asiat selväks ja kaikki oli ok, kunnes tää ihana opiskelija toteaa omast ruokailutottumuksest.. " Mä oon ollu nuorempana sm-tason pikajuoksija, ja mun elämäntapoihin ei kuulu ylipaino. Syön nykyää 20% vähemmän ku ennen, siis voitteko uskoo?.. blaa blaa..." Ja arvatkaa vaa et alkoko vituttaa..... MUN ELÄMÄNTAPOIHINHAN KUULUU YLIPAINO JA TARKOTUKSEL OON ITTENI LIHOTTANU... Hohhoijaa.. Ei vissii oikee tajua et eri ihmisii tarttuu eri tavalla ne ylimääräset kilot, ja niihin ei välttämättä voi aina vaikuttaa. Onneks meil asiakkail on oikeus valittaa ;) Ja jotenki toivon ettei se koskaa valmistuis :DD Ja ton alkusähläyksen + itsensä kehumisen lisäks se pölpötti vaikka ja mitä ja Juuso oli suoraa sanoen täysin kyrpiintyny, ku sen olis pitäny keretä töihin kertomaa sairaslomasta ym.. Eikä tän ihanan ohjeittenhaku-reissun pitäny kestää ku n. 15min ni kesti sit sen 1,5h :)) HUOH!! Ja nyt se jäi sinne toivomaa et pääsis mun ens neuvolakäynille viel mukaa, eli ens keskiviikkoon.. (tekis mieli jättää menemättä ku sillon mun oma neuvolatätiki on lomalla, mut saa nähä.)
Tän ihanan reissun jälkee mentii Pentikille, ja siihen samalla kahville ku siel on ollu aina kaikkee ihanaa, mut sit tuli ihan hirveä olo.. Hyvä etten purru hampait huulesta läpi ku pidätin itkuu ku tajusin etten halunnu mitää, en kahvii, en suolasta, en mitää! Ja nälkä oli kuitenki kova. Väkisin sit otin siit pillimehun.. ja join sen pöydäs samal ku pidätin itkua ja luin lehteä ettei kukaa, edes Juuso olis tajunnu, että on paha olla. Sieltä sit mentii takas keskustaan ku Juusolla oli viel ortopedi. Jäin autoo odottamaan ja samantien aloinki sit itkemää.. Itkin sen koko ajan ( n. 40min) kun Juuso oli poissa. Alko tuntumaa niin pahalta kaikki, varsinki sillä hetkellä oma paino .. Se ei oo koskaa minuu haitannu, tosin oon aina ennen ollu täysin normaalipainoin ja nyt painan ku mikäki sotanorsu. (puolet enemmän tullu kiloja raskaudessa, mitä mun kokoiselle pitäis tulla, eli nyt tullu 22kiloo !!! ) :/
Kun päästii sit vihdoin kotii, klo 14.00 aikaan, niin vaihdoin samantien lenkille ja kävelinki 50min lenkin, supisteli välillä, mut ne ei mua siin vaihees kiinnostanu. Itkin taas, puoleen väliin lenkkiä kunnes en enää jaksanu/kyenny. Kotii päästyä Juuso yritti tentata mikä mulla on ja mikä harmittaa, mut en pystyny puhumaan, kävin vaan nukkumaan. Nukuin, nukuin ja nukuin.. ( Ja joo, ton lenkin jälkee oli paikat ihan kipeenä, ei pystyny ees asentoa vaihtamaa.) Noo sit muutaman tunnin unien jälkee heräsin, nälkään,... menin keittiöö, mut ei tehny mitää mieli, joten palasin sänkyy ja makoilin siellä, itkien.. Olo oli ihan hirveä! N. 9-10 aikaan Juuso tuli sit siihen ja saatii osittain puhuttuu, ja muistaakseni en sen jälkee enää itkeny, ja pääsin jopa syömää. Ja sit eipä menny kauaa ku käytiiki nukkumaa.. Huh mikä päivä sanon minä!

Lauantai:
Seuraava päivä meniki paremmin, sanoisko jopa Normaalisti. :D Siivoiltiin, tehtii pihahommia, kotiruokaa, äiti tuli käymää ja stekkaamassa äippäpakkauksen, ym.. Ja päivä meni tosi nopeesti! Saunassaki olis pitäny käydä, mut jotenki kaiken ahertamisen jälkee ku oli kuluttanu sitä energiaa ni ei tehny mieli, joten kateltiiki vaan telkkarii ja löhöiltii.

Sunnuntai:
Toinen normaali päivä. Nukuttii pitkään, oltii aamupalan jälkee vähä tööt, kunnes keksittii et vois lähteä lenkille.. Lopputuloksena päätettii sit lähteä läheiseen venerantaa, mut matkalla iskä soittiki sit ja keksin et kävellää niille. Ja niin tehtii. :)
Matkaa oli semmoset 5km, melkeinpä suoraa asfalttii koko matka. Jossain vaiheissa alko sit taas supistelee, mut vauhdin hidastaminen/ hetkellinen pysähtyminen autto. Sit keksittii et meil on puhelimet, ni otetaa matkal kaikkii kivoi kuvii. Ja jopas nopeutti tahtii ja sai energiaa :)) Teki mieli jopa juosta, mut sit aina muistin et ehkei kannatakkaa ku oon viimesillää raskaana. :D Unohdin siis välillä kokonaa olevani raskaana! Oli niin vapauttava olo lenkkeillä ihanassa ilmassa, ihanassa seurassa, tekemässä ihania asioita, eli ottamassa kuvia ihanasta syksyisestä luonnosta. Ihanaa :D Sit yhtäkkiä oltiiki perillä ja matkaan oli menny 1,5h. Ja ainoastaan kävelyn jälkee huomasin, että oikea jalka oli kipeytyny polven takaata. Ja on edelleen kipeä. :( Juotii sit kahvit ja pelattii hetki Wii:tä, kunnes iskä lähti heittämää meit sit takasin, ei onneks tarvinu enää kävellä. :D
Loppuilta ja yö meniki leffoi katellessa, ( uni tuli vasta n. 4 aikaan yöllä.. :o ) Nukahtamisen jälkee heräsin muutamiin supistuksiin, ja niitä on nyt tänäänkin tullut, voimakkaampia siis kun aikasemmin, mut ei kuitenkaan kovin kipeitä, vaan enemmän epämukavii ja hiukan vihlasee. ( ennen oli siis vaan, että ihan ku olisi vatsalihaksia jännittäny.) Täytyy nyt seurailla miten jatkuu ....






Huomaa hyvin miten aikaa tosiaa meni, ku kerkee kuvissaki pimentymää. :)) Tosin onhan se talvi kovaa vauhtia tulossa! Tänään käytiin hakemassa paljon tulppaanien sipuleita ja lintulauta. Mut oli kerenny tulla jo pimeä, niin ylihuomisen ohjelma onkin jo tiedossa niiden takia, huomenna autokoulun liukkaalla radalla 2-vaihe + jotain teoriaa siihen liittyvänä. :) 
Ainiin muuten viel tästä päivästä. Sain tänään siis sen verensokeri mittarin ja mittasin sitte siel aluks kokeiluna, sitte nyt oon kotona kerran "päivällisen" ennen ja jälkee. Ja mulle tuli sellain olo niitten lukemien perusteel ettei mul mitää raskausdiabetestä ees oo! Testi lukema oli ennen välipalaa 5,5 ja oli kuulemma ok. ( Olin juonu fantaa just ennen, ja se oli nostanu sit tän "korkeeks".) Nooh sitte ennen ruokailuu ku mittasin ni tuli 3,7(raja 5,5) ja 1h ruokailun jälkeen VAAN 4,8 (raja 7,8) Ja diabeetikoil sokerit on yleensä just koholla, mut eipä noi oo ees lähellä kohonnutta! Eli en ymmärrä.. Mittailen täs nyt tänää viel yhet arvot ja sitte tän viikon ja jos on edellee tollaset normaalit ni täytyy kyl sanoo neuvolas et mitäköhän hittoa minuu on peloteltu raskausdiebeteksel ku ei nää lukemat semmoselt vaikuta. Ne tais juottaa vissii vähä liikaa sitä litkuu siel sokerirasitukses.. Tai sit se oli ihan liian vahvaa mulle.. :D

Ja tulipas pitkä teksti!! HUH. :D

tiistai 16. lokakuuta 2012

Syyt kiloihin selvisi.

Noniiin, elikkä syyt vihdoin ja viimein näihin epämääräisiin ja HURJIIN kiloihin selvisi. Raskausdiabetes. Jep jep.. Elikkä kun kävin viime viikon perjantaina sokerirasituksessa, nii neuvolasta nyt soitettiin niitä tuloksia, ja arvot oli koholla.. :/

  • Paasto arvo: 4,8= normaali (RAJA 5,3)
  • 1h arvo: 11,3 = Koholla (RAJA 10,0)
  • 2h arvo: 9,7 = Koholla (RAJA 8,6)
Nyt ei sit muuta kun ns. karppauslinjalle, eli sokerit ja hiilihydraatit pois. Vauvalle, tai mulle tästä ei onneks ole harmia, mitä nyt vauvasta saattaa tulla liian iso, ja oli oikeastaan vaan HYVÄ et huomattiin nyt eikä siinä vaiheessa ku pitäisi synnyttää ja vauva onkin semmoin 5 kiloinen :D
Perjantaina oliski semmoin "varaneuvola", eli saan ruokailu-ohjeita ja diabeteshoitajien yhteystiedot, jotta pääsen hakemaan verensokerin mittaukseen sen koneen. Eli joudun mittailemaan verensokeria päivittäin sormen päästä. Mut VAIKKA olenkin neulakammoinen ihminen, niin ei tuo ole paha, sama ku hemoglobiini. :) Lisäksi synnytyssairaalasta pitäisi tulla lähipäivinä aika synnytystapa-arvioon, jonka ne suorittaakin siellä eikä neuvolalääkärissä. Noin viikoilla 37 olis arvioitu aika.. Ja sit siellä tehdään arvioita, että jos vauva on jo silloin iso, niin saatetaan synnytys jo käynnistää, ja jos ei tepsi niin ehkä sektio tiedossa, siis jos todetaan, että vauva ei tule mahtumaan. Ja itse olen päättänyt, että jos on nippa nappa siinä ja siinä, että mahtuisko tulemaa alakautta, niin suosiolla sektioon, en ala kokeilemaa onneani. :) 
Toisin sanoen, mun laskettu aika saattaakin aikaistua JOPA 2 viikolla, huiii ! <3 Itse melkein innostuin tästä tiedosta, sillä tajusin, että voisin saada oman pikku murmelini jo aikasemmin syliin mitä laskettu aika on. :))