Kontrollin diagnoosi

Käytiin siis aamulla siinä raskausdiabeteksen takia määrätyssä synnytystapa-arvios uudestaan, ns. kontrolliaika siis, missä katottii miten vauva on kasvanut, miten voi ja miten paikat on valmistautunut synnytykseen. Ja tietty et kuinka lähellä synnytystä ollaan. :) Saatiin myö suusi aika, joka vastaa yliaikaiskontrollia, tosin meille laitettiin se jo rv 41+0, ens viikon perjantaille.

Vauvalla oli kaikki hyvin. Sydänäänet Ok! Kasvanut hyvin, painoarvio tällä hetkellä 3,4kg , meiän pikkupullukka<3 ja on siis sopivan kokoinen ikäisekseen, ei liian iso eikä pieni. Myös sokeriarvot mitä olen kotona mitannut, niin olivat Ok lääkärin mielestä.
Istukka oli ainoa huono asia.... Tai ei varsinaisesti huono tai huolestuttava, mutta huononemassa. Oli siis alkanut keräämään kalkkia itseensä, eli on alkanut haurastumaan. Mut sit erikoislääkäriki tuli siinä käymään ja kattomaan, niin sanoi, että viikon päähän uusi aika ja seurailee vähä et vauveli liikkuu normaalisti. Niin ku tähänki saakka. Ei hätää siis. :) Ja istukkahan lopettaa toimintansa kokonaan vko 43 joten, onhan sil osittain jo syytäki vanhentua ja näyttää vanhentumisen merkkejä. Virtaukset napanuorassa olivat hyvät, ja normaalit, eli vielä ei istukan toiminnan heikkeneminen oo vaikuttanut vauvaan. :)

Mulla paikat olivat pehmenneet ja ulkopuolelta täysin auki ( en tarkallee tiiä mitä sil tarkotetaa...  Eli jos joku tietää, niin saa selventää! :) ) Ja sisäpuolelta vielä synnytyskanava kiinni, mutta lyhentynyt. :)

Erikoislääkäri pyysi varsinaista lääkäriä tekemään sisätutkimuksen "ronskisti", että saisi ärsyttämällä synnytyksen käynnistymään, jottei tarvisi odotella edes sinne seuraavaan kontrolliin ja käynnistykseen. Olis siis parempi et käynnistyis ns. tollee ärsyttämällä/itsekseen. Ja ronskia kohtelua sainkin! :D Teki vähä kipeetäki, tosin olin tyytyväinen, että teki niin..

Lääkärireissun jälkeen mentii viel shoppailee ja käveltii mukavan paljo, kunnes väsähin. Matkalla kotiin pysähdyttiin vielä hakemassa kahvit + vessassa, niin silloin huomasin, että oli tullut hiukan rusehtavaa valkovuotoa. Eikös se ole merkki et taas ollaa lähempänä ? :)) Nyt sen jälkee sitä ei taas ole tullut, mutta matkalla alkoikin sellainen ihana vaihe autossa.. Reilun puolen tunnin ajan ku ajeltiin, niin supisteli tosi ihanasti ja kipakasti (piti ottaa ihan kauhukahvasta kiinni, ja olla jännästi vinossa). Supistuksia tuli vielä tiheeseen tahtiin, ja itsekseni jo iloitsin et täst se lähtee. Mut sit ne loppu ku päästii kotipihaan. :( Supistuksen tuli siis 3-10 min välein. Ja muutassa tuli ihan vedet silmii, ku sattu. :P Nyt kotona ei oo tullu siis noiden jälkee enää yhtää! :/
Ja pistettiin siis viel ylös varmuuden vuoksi :D

• 16:38
• 16:42
• 16:52
• 16:57
• 17:01
• 17:04
• 17:11
• 17:16

Toivon ihan hirveesti et ne alkais taas yöllä, tai sit pitää lähtee Juuson kans ajelee jos ne vaikka alkais taas ;D Parast oli se et kipu paheni aina jos alko naurattaa, ja siks yritinki pitää pokkaa, ja hoin itelle et "tää on vakava asia" :DD Ja Juusolla ei pitäny pokka yhtää.. En tiiä mitä naurettavaa niis oli, mut hauskaa oli vaikka tekiki tosi kipeetä! Oon mieki ihmeellinen, ku otan oudoist asioist ilon irti. :DD

Mut jotenki oli niin ihana tunne ku niitä tuli! :)) <3 

Saa nähä kuinka ens yö menee! :)