Jep, minä se olen. En oo koskaan voittanut missään mitää palkintoa, mut jos järjestettäis kilpailu et kuka on huonoin bloggaaja ni kyl veisin sen pokaalin varmasti kotiin! Järkyttyneenä katoin tuota etusivua et oon kirjottanu mukamas 2kk sitte viimeksi!! Kuluuko aika oikeesti näin nopeasti?!
Voisin perustella tätä hiljaisuutta blogin puolella vaikka millä mitalla, mut oikeasti ei vaan oo ollu kiinnostusta kirjoittaa. Ehkä voisin kuitenkin sanoa että olin kesälomalla niin en vaivautunut kirjoittelemaan... Kuitenki nyt syksyllä alkoi koulu niin halusin viettää paljon aikaa pihalla ja juuri silleen miten itteä huvitti.
Nooh oonko saanu sit mitään aikaiseksi tässä kesän aikana? Olen. Meillä vihdoin ja viimein on takapihalla perunamaisen hiekkapöllyn tilalla nurmikko ja pihakin aidattu. Pihaa ei Lukan takia aidattu, vaan tuon koirulin mistä taisin mainita silloin aikasemmin nopeasti.
Olen myös tiuhaan tahtiin saanut eri sorttisia innostuksia, joista suurin on ollut ehkä se, että "Kaikki Valkoiseksi!" Jep.. Eli olen maalaillut huonekaluja valkoisiks aina kun ilmat on sallinut ja aikaa ollut.
Myös Luka on kehittynyt.. paljon! Kontataan joka paikkaa ja noustaa myös kaikkea vasten seisomaan. Lisäks kävellään ns. puita pitkin ja näin tiputetaan kaikki tavarat joka paikasta. Toisin sanoen meiän asunto räjähtää päivittäin! :D
Mulla ois tarkotuksena nyt taas kirjoitella tiiviimmin ja tehdä ehkä myös Facebookkiin seuranta mahdollisuus! :) Blogi ei myöskään ole enää sellainen kun silloin alussa, eli raskausblogi. Nykyään täällä tulee olemaan juttua meidän koko elämästä, ei pelkästään Lukasta. Sisustusta, ruokaa, eläimiä ja elämää. Siinä ehkä tiivistettynä.
Vaikka tästä kirjoituksesta tuli taas tämmöinen sekameteli-soppa, niin yritän jatkossa tehdä eri asioista aina omat postaukset! Nyt vielä loppuun sekalaisia kuvia näiltä 2kk ajalta. :)
En näköjään ole siirtänyt kuvia edes koneelle joten eipä paljoo näitä kuvia ollut.. Tuo ruskea pallero on siis uusin asukas ja toinen pallero vanhempi koiramme (asuu äidilläni). :) Mut nyt syömään !
keskiviikko 11. syyskuuta 2013
keskiviikko 10. heinäkuuta 2013
plääh
Päätin tulla nopeasti kirjottelemaan kun nyt on hetki aikaa. Meillä on lomat lomailtu ja palattu takaisin arkeen. Tai siis Juusolla loppui kesäloma ja nyt ollaan taa päivät Lukan kanssa kahdestaan. Saa nähdä auttaaks tää arkeen palaaminen täällä blogin puolella.. Toivottavasti!
Tänään vietiikin Juuso töihin että saadaan auto, kun tarkotus oli sitte illemmalla lähteä käymään äitillä moikkaamassa Lukan kummitätiä. :) Sit muistinki et tuolle pennulle täytyy käydä ostamassa matolääke, jotta voi viedä ens viikolla rokotettavaks, niin ajattelin et samalla mennään sit tsekkaamaan tän kaupungin alennusmyynnit! :)) Ja mm. Seppälää on pakko päästä kattomaa et löytyykö mitään kivaa!
Alussa pelkäsin hirveesti lähteä mihinkään Lukan kans kahestaa, ku ajattelin et se vetää kuitenki hirveet raivarit, mut sit ku uskalsin ekan kerran niin innostuin. Luka tykkää nimittäin ihan hirveesti olla kaupoissa ja istuskella vaunuissa ja katella ympäriinsä. Oon myös huomannu et se tykkää hirveesti naisten/tyttöjen vaatteista! :D Aina on hipelöimässä niitä jos vaan ylettää. Voisin kuvitella et ne on niin värikkäitä ja kun mekot on monesti erilaisempaa kangasta ni ne vaan vetää puoleen! :D
Mulle tuli myös mieleen tässä et kun luin yhtä blogia niin lukeeko kukaan enää mun blogia? Tiedän et tääl on ollu aika hiljasta ja inspikset kirjotteluun on aika pienet mut yritän nyt kuitenki korjata tilannetta. Minuu ei oikeastaan haittaa et lukeeks näit mun juttuja 1 vai 100, pääasia on se et saan itelle omia ajatuksia muistiin ja sit joskus pääsen lukemaan näitä ja naureskella omille jutuilleni. :D
Nyt kuitenki lähen syöttämään Lukan ja sit lähetään kaupoille. Yritän saada illalla viel tehtyä jonki sortin kirjotusta jos löydän jotain kivaa kaupoista! :)
Tänään vietiikin Juuso töihin että saadaan auto, kun tarkotus oli sitte illemmalla lähteä käymään äitillä moikkaamassa Lukan kummitätiä. :) Sit muistinki et tuolle pennulle täytyy käydä ostamassa matolääke, jotta voi viedä ens viikolla rokotettavaks, niin ajattelin et samalla mennään sit tsekkaamaan tän kaupungin alennusmyynnit! :)) Ja mm. Seppälää on pakko päästä kattomaa et löytyykö mitään kivaa!
Alussa pelkäsin hirveesti lähteä mihinkään Lukan kans kahestaa, ku ajattelin et se vetää kuitenki hirveet raivarit, mut sit ku uskalsin ekan kerran niin innostuin. Luka tykkää nimittäin ihan hirveesti olla kaupoissa ja istuskella vaunuissa ja katella ympäriinsä. Oon myös huomannu et se tykkää hirveesti naisten/tyttöjen vaatteista! :D Aina on hipelöimässä niitä jos vaan ylettää. Voisin kuvitella et ne on niin värikkäitä ja kun mekot on monesti erilaisempaa kangasta ni ne vaan vetää puoleen! :D
Mulle tuli myös mieleen tässä et kun luin yhtä blogia niin lukeeko kukaan enää mun blogia? Tiedän et tääl on ollu aika hiljasta ja inspikset kirjotteluun on aika pienet mut yritän nyt kuitenki korjata tilannetta. Minuu ei oikeastaan haittaa et lukeeks näit mun juttuja 1 vai 100, pääasia on se et saan itelle omia ajatuksia muistiin ja sit joskus pääsen lukemaan näitä ja naureskella omille jutuilleni. :D
Nyt kuitenki lähen syöttämään Lukan ja sit lähetään kaupoille. Yritän saada illalla viel tehtyä jonki sortin kirjotusta jos löydän jotain kivaa kaupoista! :)
maanantai 8. heinäkuuta 2013
Uusi ulkoasu
Niinkun näette, blogissa on nyt uusi ulkoasu. Ja myös uusi nimi. Nyt kaipailen mielipiteitä, että mitä mieltä olette tästä uudistuksesta? :) Kuva saattaa vielä vaihtua, mutta saa nyt nähdä miten alan itse tykästymään/vihaamaan tuota.. :D
[kerto]
Niin, mä toivon vaan
et vielä ei
tuu loppumaan tää mitä meille on
annettukaan
Niin haurasta
Niin kaunista
Niin korvaamatonta
[kerto]
Loppuun asti pidän siitä kii
Innostuksen uuteen nimen sain yhdestä kappaleesta, missä oli muutama kohta jotka vaan osui niin hyvin meiän elämään. <3
Cheek - Haurasta
Kai meistä kaikist välil tuntuu
siltä, ettei mikään tunnu miltään
Kunnes surku
ja parku saa karjutki avaa silmät
Ja odotan
odotan, peloissani odotan
Miten itseni kokoan
jos kadotan sut kokonaan
Tie oli päättyä ennen kun kerkes alkaakaan
mut keskoskaapis ne sai mut ja Jeren jatkamaan
Lastenklinikalta ponnistaminen on raskaampaa
mut oppiipahan arvostamaan matkaansa
Mun kaks siskoo poistu jo ennen mun syntymää
Toinen syntyy, toinen kuolee, se on ympyrä
ja tää vaan väliaikanen vakanssi
Eläkkeen koittaes toivoo, et saispa sen takasi
Silti toiset ottaa loparit jo ennen aikojaan
jättää meidät tänne muistelee menneit aikoja
Se on perseestä, mut se on elämää
Elämä välil on, ja siks sitä pelätään
No mikä muu ku kuolema tääl varmaa oisikaan
Paineen alla jengit'sekoo, tappaa toisiaan
Täs maailman ajas iisii jäädä funtsimaan
uskaltaako koulus enää silmiään ummistaa
[kerto:]
Viimein sain silmät aukasta
Se mitä meil onkaan on haurasta
En haluu luopuu siitä, niin
kaikin toimin pidän siitä kiinni
Se erottaa mut laumasta
Varjelen sitä, mikä on haurasta
En haluu luopuu siitä, niin
loppuun asti pidän siitä kii
Jos voin tehdä sen tänään, miksi tehdä huomenna
Walk don't talk, siin on sulle selvää suomea
En pelkää helvettiä, en pelkää kuolemaa
mut pelkään reppu tyhjänä mennä tuonelaan
Tää jääräpää kun ei liiku minne määrätään
Niinku Genssit'sano, matka on määränpää
Kehdosta hautaan kierrän, kerään elämyksiä
Se joka vapaana elää, herää yksinään
Jokainen täällä itse valitsee tiensä, tiensä
Syytä toisten ei tarvii tietää, tietää
Sun ei tarvii kysyville vastata
Tärkeintä on, että pysyy itse kartalla
Ja vaik on raskasta, ei auta elää pelossakaan
Jos nyt koitettas pysyä tääl elossa vaan
Ja nauttii täysillä niin kauan ku saadaan
mä meinaan ainakin, kunnes ne hautaa mut maahan
siltä, ettei mikään tunnu miltään
Kunnes surku
ja parku saa karjutki avaa silmät
Ja odotan
odotan, peloissani odotan
Miten itseni kokoan
jos kadotan sut kokonaan
Tie oli päättyä ennen kun kerkes alkaakaan
mut keskoskaapis ne sai mut ja Jeren jatkamaan
Lastenklinikalta ponnistaminen on raskaampaa
mut oppiipahan arvostamaan matkaansa
Mun kaks siskoo poistu jo ennen mun syntymää
Toinen syntyy, toinen kuolee, se on ympyrä
ja tää vaan väliaikanen vakanssi
Eläkkeen koittaes toivoo, et saispa sen takasi
Silti toiset ottaa loparit jo ennen aikojaan
jättää meidät tänne muistelee menneit aikoja
Se on perseestä, mut se on elämää
Elämä välil on, ja siks sitä pelätään
No mikä muu ku kuolema tääl varmaa oisikaan
Paineen alla jengit'sekoo, tappaa toisiaan
Täs maailman ajas iisii jäädä funtsimaan
uskaltaako koulus enää silmiään ummistaa
[kerto:]
Viimein sain silmät aukasta
Se mitä meil onkaan on haurasta
En haluu luopuu siitä, niin
kaikin toimin pidän siitä kiinni
Se erottaa mut laumasta
Varjelen sitä, mikä on haurasta
En haluu luopuu siitä, niin
loppuun asti pidän siitä kii
Jos voin tehdä sen tänään, miksi tehdä huomenna
Walk don't talk, siin on sulle selvää suomea
En pelkää helvettiä, en pelkää kuolemaa
mut pelkään reppu tyhjänä mennä tuonelaan
Tää jääräpää kun ei liiku minne määrätään
Niinku Genssit'sano, matka on määränpää
Kehdosta hautaan kierrän, kerään elämyksiä
Se joka vapaana elää, herää yksinään
Jokainen täällä itse valitsee tiensä, tiensä
Syytä toisten ei tarvii tietää, tietää
Sun ei tarvii kysyville vastata
Tärkeintä on, että pysyy itse kartalla
Ja vaik on raskasta, ei auta elää pelossakaan
Jos nyt koitettas pysyä tääl elossa vaan
Ja nauttii täysillä niin kauan ku saadaan
mä meinaan ainakin, kunnes ne hautaa mut maahan
[kerto]
Niin, mä toivon vaan
et vielä ei
tuu loppumaan tää mitä meille on
annettukaan
Niin haurasta
Niin kaunista
Niin korvaamatonta
[kerto]
Loppuun asti pidän siitä kii
Sanat kertoo mun mielestä niin hyvin elämästä ja muistuttaa meitä samalla siitä, että kaikki ei mene niin ku elokuvissa.
Sitte ulkoasuun. Halusin tehdä jonkun kivan, yksinkertaisen, omannäkösen ja kuitenki semmosen mikä kuvaa meiän koko elämää. Ja omasta mielestä saatoin jo onnistua! :D Saa nähdä kyllästynkö missä vaiheessa... ;) Toivottavasti kerrotte mulle mitä mieltä olette tästä. :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)